Kosin derbyvaimoani Joyta epäsuorasti facebookissa. ("Haluaisin ehkä Joysta mun vaimon, kun se on niin söpö.") Sen mielestä se oli romanttista.
Match made in heaven.
Morsiamet siellä jotain höpsöttelevät.
Sen lisäksi että Joy on hurjan suloinen, se on myös loistojammeri. Pelataan tosin melkein aina vastakkaisissa joukkueissa, eli ollaan vähän niin kuin Romeo ja Julia.
Sillä erotuksella, että meidän ei tarvinnut kuolla rakkauden tähden.
Joy pelkää ilmapalloja ja tulta. Lisäksi se seurustelee teekkarin kanssa, inhoaa uudenvuoden juhlintaa ja tahtoo aina olla ajoissa.
Harvan ihmisen kanssa jutellessa tulee yhtä monta kertaa fiilis ihan niin kuin minä.
Ihana rakkauden apostolimme Nykänen (huomaa pelinumero eilisen scrimmagen jäljiltä) vihki meidät virallisen derbyhääkaavan mukaan. Lupasimme esimerkiksi fanittaa ja tukea toisiamme sekä tarjota pelikentällä kovimmat hitit, jos pelaamme vastakkain.
Täältä voi lukea lisää derbyvaimouden syvimmästä olemuksesta.
Seremonian loppu oli serpentiinintäyteinen.
Joy liikuttuu suurella vaivalla H&M:stä hankkimastani sormusriipuksesta. Sormus löytyi kultaisesta korusetistä, mutta koska Joy on mielestäni enemmän hopeaihminen, heittäydyin romanttiseksi ja hankin itselleni kultaisen setin, jonka sormuksen vaihdoin Joyn hopeiseen ketjuun ja otin itse tilalle hopeisen lukon Joyn setistä.
Herkkää.
Yleisö oli haltioitunutta ja varsin suurilukuista, koska näppärästi ujutimme hääseremonian liigakokouksen yhteyteen. Kiitos vieraille, ilman teidän tukeanne tämä liitto ei olisi ollut mahdollinen!
Ja siinä kaunis vaimoni Joy poistuu paikalta jonkun serpentiiniin kääriytyneen muulin kanssa.
(Kuvista krediitit Markolle, joka ne auliisti mun pikkupokkarillani napsi!)
PS. Toivottavasti ihmiset eivät pahastu esiintymisestään täällä. Jos joku jotakin otosta erityisesti paheksuu, niin ilmoittakoon nyt tai vaietkoon iäksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti