30.7.2012

Moi kesä.

Kiva kun kävit. Olet varmaan kiireinen, mutta tule toki pian uudestaankin. Täällä tuntuu niin kovin kylmältä ilman sinua. Hurjasti olisi varastossa kuvia ihanan kesäisestä maaseutuviikonlopusta ja vähän muustakin sekalaisesta, mutta heitetään nyt ensin eetteriin tämän päivän asu.




Toppi - Zoey m. (Oneway)
Hame - Zara
Kengät - Bianco
Kaulakoru - Lahja J:n siskolta

Vihdoinkin pääsin yhdistämään jadenvihreän toppiseni ihan oikeaan asuun. Aamuaurinko innosti minut kesäiselle linjalle, mikä tosin kostautui myöhemmin kun hytisin töiden jälkeen Helsingissä ilman pitkähihaista. Hyvä tekosyy kiertää alennusmyyntien rippeitä täydellisen jakkuasian perässä, mutta eihän sieltä mitään (pankkitilini onneksi) löytynyt. Paitsi ihana liukuvärjätty mekko, joka osoittautui kuitenkin liian suureksi minulle. Aion ehkä yrittää ommella itse samantapaisen, kun kerran juuri äitini vanhan ompelukoneen tänne sain. Olen kylläkin kenties maailman huonoin ompelija, mutta malli vaikutti suhteellisen yksinkertaiselta. Pitänee käydä haistelemassa hieman kangaskaupan valikoimia, hui!

25.7.2012

Prahan mitä miten missä miksi

Miten sinne pääsee?

Minun ja Prahan välissä ovat aiemmin olleet harmittavan korkeat lentohinnat, mutta tällä kertaa onnistuin bongaamaan lennot Finnairin kesätarjouksesta inhimilliseen hintaan ja siitä se idea sitten lähti. Lento Helsingistä Prahaan kestää kaksi tuntia, joten perillä on melkein ennen kuin huomaakaan. Prahan lentokentältä keskustaan kuljimme yhdistelmällä bussi-metro, joka toimi varsin mainiosti. 90 minuuttia voimassa oleva lippu sekä matkalaukkulippu maksoivat yhteensä parin euron verran, mitään kulkuvälinettä ei tarvinut hirmuisesti odotella ja matkustaminen oli kaikin puolin selkeää. Täältä löytyy hyvin infoa julkisesta liikenteestä sekä muistakin tavoista siirtyä lentokentältä keskustaan.

Prahan päärautatieasemakin muuten näytti melkoisen massiiviselta, joten kaupunkiin lienee helppo päästä myös junalla mikäli raidematkailua suosii.


Missä kannattaa majoittua?

Oman hotellimme varasin Hotels.comista, jossa on tarjolla runsaasti majoituspaikkoja laidasta laitaan. Tarjoukset tuntuivat vaihtelevan tiuhaan, joten kannattaa ehkä selailla sivustoa useampaan otteeseen ennen lopullisen valinnan tekemistä. Minun kriteereinäni olivat suhteellisen edullinen mutta laadukas hotelli kävelyetäisyydellä keskustasta, ja nämä ehdot täytti erinomaisesti hotelli Opera. Hienostelimme hieman ja valitsimme tavallisen sijasta superior double -huoneen, joka olikin oikein mukava. Hotellissa oli runsas ja maukas aamiainen (tärkein ensin!), ystävällinen henkilökunta sekä viihtyisä pikku ravintola. Ihan ydinkeskustaan oli ehkäpä vajaan parin kilometrin matka eikä hotellin lähiympäristö ollut aivan idyllisintä Prahaa, mutta tulipahan ainakin kartoitettua kaupunkia hieman laajemmalta alueelta.

Edullisemman ja yksinkertaisemman majoituksen ystäville Prahasta löytynee hostelleja ynnä vaatimattomampia hotelleja ihan keskusta-alueeltakin, mutta ratikat sekä muu joukkoliikenne uskoakseni tuovat keskustaan näppärästi kauempaakin.

Mitä siellä syödään?

Hyvän ruoan ystävä kun olen, pitää tämä aihe toki käsitellä erikseen. Ruoka on Prahassa simppelin kotiruokamaista sekä suomalaisesta näkökulmasta erittäin halpaa. Monet ravintolat tarjoavat kolmen ruokalajin menuja (yleensä keitto, gulassi ja omenapiirakka) selvästi alle kymmenellä eurolla, hyvän aterian saa jo muutamalla. Unkarilaiseen gulassiin tottuneille varoituksen sana: paikallinen gulassi tarkoittaa ennemminkin lihakastiketta, joka yleensä tarjoillaan "dumplingsien" eli jonkinlaisten leivän ja pannukakun välimuodon kanssa. Me pyrimme syömään lähinnä paikallista ruokaa ja lautasillemme päätyi gulassin lisäksi muunmuassa rosmariinissa paistettua possua, lihavartaita sekä grillattua karppia. Perunamuussi on täällä maukkaampaa kuin missään muualla saamani, kenties sisältämänsä pekonin tms. (kasvissyöjät varokaa) ansiosta.

Toki Prahasta löytyy myös kansainvälisempää ruokaa, ainakin kiinalainen, italialainen, argentiinalainen ja japanilainen keittiö olivat edustettuina näin nopeasti muisteltuna. Itse kuitenkin suosittelen ainakin kokeilemaan tsekkiläisen keittiön antimia.

Entä juodaan?

Olutta. Minusta, joka inhoan suomalaista kaljaa, kuoriutui Prahassa yhden lasin kokemuksella tumman oluen ystävä. Vesi on ravintoloissa aina pullovettä ja usein kalliimpaa kuin vaikkapa juuri se olut, mutta me kirkkaan hanatuotteen suurkuluttajat tuhlasimme surutta siihenkin. Ison pullon tilaamalla säästää ja loput voi viedä mukanaan, mikäli välttelee hanavettä niin kuin me. Tosin uskon vahvasti hotellin aamupalaveden olleen hanasta eikä siinä mitään vikaa ollut.


Mitä siellä kannattaa tehdä?

Reippaita kävelijöitä kun olemme, vaeltelimme pitkin kaupunkia kymmenisen kilometriä päivässä. Praha on melkeinpä yhtä vanhaa kaupunkia koko alue, joten kauniita taloja riittää katsottavaksi laajalti. Mielestäni paras tapa tutustua uuteen kaupunkiin on vain kävellä päämäärättömästi pitkin sen katuja ja nauttia tunnelmasta.

Mikäli tahtoo kävelylleen jonkin kohteen, suosittelen ainakin Petrin-kukkulaa ja Kesäpuistoa (Letenské sady, oletan että se tarkoittaa kesäistä kuten Pietarin vastaava). Petrinin hedelmäpuiden täyttämät rinteet ovat oikein idyllisiä ja kukkulalle kiipeäminen käy mainiosta kuntoilusta. Kesäpuisto on laaja viheralue, jonka veikeänä keskipisteenä on valtava metronomi. Lisäksi viehättävää katseltavaa löytyy jokirannasta sekä tietenkin vanhan kaupungin ytimestä.

Hieman erikoisemmat mutta ehdottomasti mieleenpainuvimmat kokemuksemme olivat jo etukäteen varaamamme Mozart-illallinen sekä hotellin tarjoamasta esitteestä keksimämme jazz-risteily. Neljä ruokalajia ja jousikvartetin sisältäneen Mozart-illan varasimme täältä. Tapahtumia löytyy laidasta laitaan ja varaaminen kävi kätevästi, vaikka sivut eivät ehkä ihan kaikista luottamusta herättävimmät olekaan. Jazz-risteilyä emme varanneet etukäteen mutta parikymmentä minuuttia ennen laivan lähtöä oli meille vielä passeli pieni pöytä vapaana. Opiskelijat voivat halutessaan ottaa riskin ja saapua paikalle vasta 10 minuuttia ennen lähtöä, jolloin on mahdollisuus reippaaseen alennukseen mikäli paikkoja vielä löytyy. Me olisimme päässeet ulkokannelle edullisemmin mutta päätimme kuitenkin satsata sisäpaikkaan.

Muutamassa museossakin tuli käytyä, niistä tekniikan museo oli ainoa, jossa olimme etukäteen päättäneen vierailla. Pienempiä museoita löytyy vanhasta kaupungista lukuisia, itse päädyimme kidutusmuseoon (joita oli kaupungissa peräti kaksi?!?), vahamuseoon sekä suklaamuseoon. Lisäksi kävimme kansallismuseon uudessa rakennuksessa (vanha oli remontissa), jossa tosin oli vain yksi näyttely tsekkiläisistä keksijöistä. Prahan linnassa kiersimme myöskin yhden näyttelyn, mutta alueesta saa kyllä iloa irti ilmankin.

Suomalainen opiskelijakortti kävi kaikkiin paikkoihin, joissa sitä tarjosimme, ja suurimmassa osassa kortin perään ei edes kysytty. Opiskelijat saavat museolippuja osapuilleen puoleen hintaan, joten korttia kannattaa pitää mukana (toisin kuin allekirjoittanut juuri siinä ainoassa paikassa, jossa sitä tarkkaan syynättiin eli linnan lipputiskillä).


Mitä se maksaa?

Meidän kahden hengen pitkä viikonloppumme (torstaiaamusta sunnuntai-iltaan) verotti pankkitililtä yhteensä noin 1100 euroa. Missään emme joutuneet pihistelemään, päinvastoin käytimme rahaa surutta ja spontaanisti. Tarkan markan matkalaiset voinevat helposti nipistää budjetista pois pari sataa tai enemmänkin, omista valinnoista riippuen.

Suurin yksittäinen menoerä olivat lennot, jotka maksoivat vajaat 200 euroa hengeltä. Se oli kuitenkin edullinen hinta verrattuna aiemmin katselemiini muutaman sadan lentoihin, ja mielelläni Finnairia suosin sen ollessa suinkin mahdollista. Halpalentoyhtiöillä saattanee päästä edullisemmin, en tiedä.

Hotellimme maksoi yhteensä vajaat 300 euroa, mikä oli yötä kohden edullisempi hinta kuin pienellä kopillamme Tampereen Cumuluksessa. Vastaanottotiskillä olleessa lapussa ilmoitettiin superior doublen maksavan 220 euroa yöltä, joten säästimme sievoisen summan Hotels.comin kautta varatessamme. Halvimmat majoitukset muistaakseni maksoivat jopa alle satasenkin ja 200 euron hintaluokassa löytyi jo monia vaihtoehtoja.

Etukäteen olimme maksaneet vielä Mozart-illan, joka kahdelta hengeltä teki noin 90 euroa. Ei paha hinta neljän ruokalajin illallisesta viehättävässä miljöössä ja kauniin musiikin tahdittamana.

Matkavaluuttaa varasimme mukaamme noin 300 euron edestä. Sillä kustansimme neljän päivän ruoat, museovierailut, jazz-risteilyn kolmen ruokalajin illallisella sekä tuliaisjuomat ja karkit lentokentältä. Keskustan hintavampia ruokapaikkoja (eli niitä, joissa kahden hengen maittava ateria juomineen ja tippeineen saattaa maksaa jopa 30 euroa) sekä museoita vältellen ja vaihtamalla jazz-risteilyn vaikkapa lyhyempään päiväristeilyyn voinee reissusta selvitä puolella tästä summasta, pieniruokaisemmat ilmaisnähtävyyksiä suosivat tyypit vieläkin vähemmällä.

Miksi sinne kannattaa mennä?

Koska Praha on ihana kaupunki, joka ainakin minut hurmasi niin että päätyi kärkisijoille lempikaupunkieni joukossa.

24.7.2012

Ihan mahtavaa, ScanBurger!

Kampin ScanBurger on ollut vakituinen pelastajani hirmuinen-nälkä-äkkiä-jotain-helppoa-ruokaa -tilanteissa. Isot ranskikset mukaan voi joskus tuottaa suurempaa onnea kuin parhainkaan gourmet-ateria. Tänään kyseinen paikka yllätti minut niin loistavalla palvelulla, että tässä on nyt julkisen hatunnoston paikka.

Päätin roskaruoan kuvat silmissäni kiiluen suunnata treeneistä keskustan kautta kotiin. Kamppiin puoli kymmeneltä saavuttuani mieleeni hiipi kauhistuttava muistikuva siitä, että ScanBurger menee joinain päivinä jo hurjan aikaisin kiinni. Jännityksellä kävelin lähemmäksi ja näinkin ovessa pelkäämäni kyltin:

Ma-To 8-21

Mutta! Ovi oli vielä auki. Marssin sisään ja huikkasin tiskin takana lattiaa moppaavalle pojalle kysymyksen "Onks tää vielä auki?". Poika vakuutti olevan, joten astelin kassalle ja tilasin vakkarinälänhelpottajani. Ja poika marssi pakastimelle, kaivoi sieltä ison ranskanperunapussin, avasi sen ja kaatoi sopivan määrän ranskiksia paistumaan ihan minua varten. (Lisäksi sain vielä ehkä euron alennustakin mutta sitä en mene vannomaan, koska ScanBurgerin normaalit ranskalaisetkin ovat muistaakseni aika isot. Joka tapauksessa annos oli riittävä.) Kului kaksi minuuttia ja minulla oli kädessäni pussillinen vastapaistettuja rasvan ja suolan kyllästämiä keltaisia tikkuja sekä erittäin hyvä mieli.

Kaikista ihmeellisintä tässä on se, että poika ei missään vaiheessa mitenkään ilmaissut tekevänsä jotain erityistä palvelusta minulle, vaan toimi niin kuin kyseessä olisi aivan normaali käytäntö. Ja kenties olikin, koska jälkeeni ravintolaan astui vielä mies, joka onnistui saamaan itselleen limsan ja ruishampurilaisen ja ehti vielä samaan kymmenen minuutin päästä lähtevään bussiin kuin minä.

Kylläinen (ja erittäin treenihikinen) bloggari kiittää!

23.7.2012

Eremophobia

(n.) the deep fear of stillness, solitude or deserted places




Farkkuliivi - Only
Pitsitoppi ja huivi - Vila
Muovihelminauha - Seppälä(?) 

Alaosaan olisin halunnut nahkapöksyni tai hapsuhameen mutta nyt mentiin mahdollisimman rennosti boyfriend-farkuilla, kuten taiteellisesti muokkaamistani kuvista jokainen varmasti huomasi. Farkkuliivin ja pitsin yhdistelmästä tykkäsin kovin eivätkä paha lisä olleet huivi ja viime hetkellä lisätyt helmetkään.

(Ärsyttää kun on taas aika naistenvaivojen ja joudun rajoittamaan pukeutumistani muhkeat suojat sisäänsä mahduttaviin vermeisiin. Onnea ei ole runsaat kuukautiset. Kirjoitti hän blogiinsa ja ikuisti näin tämänkin totuuden jälkipolvia varten.)

Kerran kun Prahassa kävin







































Praha oli juuri niin ihana kuin kuvittelinkin. Kaupunki täytyy kokea, jotta sen rytmissä pystyy hengittämään, mutta toivon näiden kuvien auttavan edes muutaman henkäisyn vetämisessä. Praha on
sykkivä
rento
konstailematon
herkkä
salaperäinen
kutsuva
kaunis.

Palaan vielä tarkemmin joihinkin käytännön vinkkeihin Prahaan suuntaaville. Sillä aikaa imekää itseenne kaupungin tunnelmaa.

18.7.2012

Kolmena lomapäivänä



Maanantaina nukuin pitkästä aikaa ilman herätyskelloa. Kerrankin heräsimme J:n kanssa samaan aikaan, tunti puolenpäivän jälkeen. Satoi. Illalla menimme elokuviin. MIB3 oli hyvä, ehkä jopa parempi kuin edeltäjänsä. Lopussa liikutuin ja pyyhin vuotavaa nenääni vuorotellen jokaiseen sormeen.

Eilen palasin herätyskellon orjaksi. Se herätti minut kahdeltatoista. Jäimme silti sänkyyn loikoilemaan. Myöhemmin tie vei kylpylään. Käytimme vihdoin häälahjaksi saadun lahjakortin. Vaivuin melkein transsiin kelluessani mineraalivesialtaassa vedenalaista musiikkia kuunnellen. Oli ihanaa vain lillua, lämmintä ja mukavaa kuin kohdussa. Kylpemisen jälkeen söimme kreikkalaisessa ravintolassa. Ruoka oli kuumaa mutta täytti vatsan. En ottanut valokuvia.


Tänään olemme hoitaneet matkavalmisteluja. Vaihdoimme Tsekin rahaa ja printtasimme Prahan kartan. Kannoin kotiin vielä yhden alelöydön. Olen rakastanut tuota vihreää paitaa jo puoli vuotta sitten, joten seitsemän euroa siitä mielelläni pulitin. Matkalaukku on paria kuivumassa olevaa toppia vaille valmiiksi pakattu. Reilun 14 tunnin päästä istumme lentokoneessa keula kohti itäistä Keski-Eurooppaa (vaikka täältä katsottuna suunta onkin lounas).

Nähdään ensi viikolla!