Lisää lempivuodenaikaa

Minulla on joku fetissi nostureihin, niitä on aina pakko kuvata.

Hyvin meni tähtäys kohdalleen näissä porraskuvissa.

Sama päivä, eri kaupunki. Tällä kertaa ehdin päivystäjäkoulutuksen lounastauolla nautiskelemaan aurinkoisesta ulkoilmastakin toisin kuin lauantaina, jolloin odottelimme Chicosissa ruokiamme yli puoli tuntia ja sitten hotkimme burgerit naamaan pikavauhtia. Melkoisen epäterveellinen viikonloppu ruoan suhteen kyllä oli kun lauantai-iltana söimme J:n kanssa laiskoina ranskiksia ja nugetteja ja eilen siis suunnistin nenäni avulla lounaalle Kotipizzaan ja iltapalaksi vuorossa oli lämpimiä leipiä. Ehtisiköhän ensi viikonloppuna vaikka pitkästä aikaa kokkailemaan jotain gourmet-henkisempää, hmm... Tuo koulutus on kyllä ihan mahtavaa, joka kerran jälkeen odotan vain entistä enemmän innoissani varsinaisiin päivystystehtäviin pääsemistä. Tietyt asiat tulevat tuottamaan itselleni taatusti suuriakin vaikeuksia mutta siinähän sitä ehkä sitten kehittyy ihan ihmisenäkin kun tarttuu näihin haasteisiin. Ensimmäisen puhelun vastaanottaminen kyllä jännittää jo nyt, sieltä kun voi tulla ihan mitä tahansa vastaan kun luuriin tarttuu!

Nyt painelen kuitenkin tutkimaan hedelmäsaalistani, ihana Lotta toi vanhempiensa luota omppuja ja luumuja aikamoisen säkillisen kun olin maininnut moisia mielelläni ottavani vastaan. Siispä tiedossa on lähitulevaisuudessa ainakin omenapiirakkaa, kenties voisin omppusosettakin koittaa keitellä ja voisivathan hedelmät toimia kotitekoisessa jäätelössäkin, jonka valmistamista eilinen Junior Masterchef sai minut suunnittelemaan. Ja on Lotta siitäkin ihana, että tänään pääsin myös herkuttelemaan neidin leipomalla puolukkapiiraalla sekä nauramaan vatsani kipeäksi Lotan, Sallan ja vähän Tomminkin kanssa (joista kaksi jälkimmäistäkin ovat ihania. Kaikki ovat, elämä on.), ei hullumpi vaihtoehto suunnitelmissa olleelle kodin siivoamiselle.